Jälkifiiliksiä

En oo oikein vieläkään päässyt kiinni tähän Suomen arkeen. Koulu tuntuu jotenkin ihan järkyttävän masentavalta paikalta ja sosiaalinen elämä tekee huimaa laskua. Onhan se oikeesti tosi kiva nähdä niitä tyyppejä koulussa, mut suurin osa porukasta vaan raivostuttaa. Typerä kai sanoa näin, mut Japanissa nyt vaan meno oli enemmän mun tyyliin. Oon fiilistelly mun matkaa joka päivä sitten Suomeen paluun. Oon kattellu kuvia ja hypistelly niitä kaikkia tavaroita mitä ostin, sain lahjaks jne. Ne asiat saa mun olon kotoisaks. Aluks osa niistä jutuista mitä sain lahjaks tuntu tosi hassuilta, mut nyt rakastan jokaista niistä. Mulla on kokoajan törkee kaipuu takasin. Erityisesti mun viimesen host perheen luo. Rakastan niitä ihmisiä. Se on ihmeellistä kuinka parissa viikossa oppii tuntemaan uudet ihmiset niin hyvin ja muodostaan jotain aivan käsittämättömän upeita ihmissuhteita. Mulla on ikävä sitä tunnetta aamuisin kun saa avata verhot ja katsoo sitä ihanaa maisemaa. Jokainen hetki Japanissa vaan oli jotain niin hienoa ettei sitä voi sanoilla kuvata. Tottakai on ihana olla kotona Suomessa. Olin viikonloppuna tyttöystäväni luona ja voi luoja kun mulla on ollut ikävä Sua. Kuus ja puol viikkoo tuntu ku vuodelta vaikka meidän suhteessa ollaan totuttu odottamiseen välimatkan takia. Välimatka ei oikeesti oo ku sen 60 kilometriä, mut on sekin aika paljon.

Haluaisin kiittää tästä kokemuksesta ihan ekana mun vanhempia jotka teki tästä mahdollisen mulle. Toiseks kiitän Lions Clubia että valitsi mut tähä nuorisovaihtoon ja makso mun matkasta osan. Sit haluun kiittää kans sua Emppu siitä että odotit mua täällä Suomessa. Ja lopuks kiitän ihanasta matkaseurasta erityisesti Elinaa sekä Mariaa ja Eveliinaa.


Kaikesta huolimatta musta tuntuu että mulla on myös koti Japanissa.

Pictures! Part. 2. Klikkaa kuva isommaksi.

Pictures! part.1 Klikkaa kuva isommaksi.

Suomi

Suomessa jälleen. Ihan hyvä fiilis. Kirjottelen enemmän hotelliyöstä Osakassa ja lentomatkasta kun pääsen kotiin ja oon saanut laukut purettua.

Mt. Daisen, elainfarmi ja Izumotaisha

Oltii eilen Mt. Daisenilla ja se oli siisti vaikkakin pienempi ku oletin. Oltii myos siella elainfarmilla ja olin ihan taivaissa ku siel oli 25 koiraa! Silittelin niita siella ja juttelin kaikkia lassytyksia. Kaiken kukkuraks siella oli kenguruita, ja oli todellakin aika hieno kokemus nahda ne. Sain muutaman hyvan yhteiskuvankin niiden kanssa. Vauvakengut oli sulosia<3 Erikoisia elaimia oli myos marat. Ku oltii lahdossa tuolta elainfarmilta niin paatin nopeasti menna katsomaan yksinaista laamaa. Olin ottamassa kuvaa siita, ni taa helv*tin pissapaa sylkas jotkut kakkavellinsa suoraa mun naamaan! Voitte kuvitella kuinka onnellinen olin kun kamerakin haisee nyt joltain megasonnalta! Etta tama oli sitten eka ja vika kohtaaminen laamojen kanssa.

Tanaan kaytiin Izumotaisha`ssa (shrine in english, suomeks??). Siella sitte rukoiltiin taas kaikenmaailman jumaluuksia ja maki erehdyin ekaa kertaa oikeesti tekeen pienet toivomukset paani sisalla silla hetkella kun suljin silmat ja tein ne kaks taputusta jotka pitaa tehda. No toivottavasti joku olio jossain kaukaisuudessa kuuli mun toiveet ja myoskin pitaa huolta niiden toteutumisesta. Host aiti osti mulle ennustuksen ja se lupas aika hyvia asioita. Host aitin ystavatar osti mulle myos jonku jutun jonka pitas tuoda mulle onnea rakkaudessa ja lupaili myos avioitumista..... No jatetaan se avioituminen valiin. Rakkautta ja rakas mulla kylla jo onkin.
Izumotaishan jalkee kaytiin yhdessa paikassa ja joka toistaiseks on yllatys teille. Kulutettiin siella aikaa noin tunti ja sain aikaseks yhden asian jonka tuun antamaan sille tarkeimmalle.

Huomenna mennaan aamulla Matsue Art Museumiin Marian(plus host perheiden) kanssa, sen jalkeen kampaajalle ja kimonokauppaan laitattaan hiukset ja puetuttamaan yukata. Sen jalkeen yhteiskuvia Marian kanssa. Ylihuomenna Osaka ja Kobe! <3

Oon muuten jumittanu DaizyStripperin Brilliant Days`ia.

Vogel Park

Eilen sit vihdonki mentiin sinne Vogel Parkiin ja aa siella oli ehka maailman sulosimmat 5 pingviinivauvaa ;_; Sit semmone joku hassu lintu lensi istumaan mun paan paalle :D Pelkasin ihan helvetisti strutseja ku ne naytti joltain tappajalinnuilta ja sit se yks otti nokallansa kii mun paidasta. Sit siel oli semmonen iiiiso halli taynna maailman kauneimpia kukkia ja olisin voinu jaada sinne vaa haisteleen kaikkia hyvia tuoksuja.
Ollaa tas host aitin kans tehty kaikkee kivaa ja koska Akemi on hulluna GLAYhin ni kuunnellaa sita aina autossa. Sit ku ostin niita levyja ni Akemi sano et han haluaa antaa ne mulle lahjaks ja sit se pyys mult niide levyjen kuitit ja anto mulle sen verran rahaa mita ne oli maksanu :O
Tanaa mennaan sitten uudestaan kampaajalle laitattamaan hiukset hyvin, sit kampaajalt mennaa kimonokauppaa puetuttamaa yukatat ja siiiitten Lionsien tapaamiseen!
Huomenna luvassa Mt. Daisen, elainfarmi(jossa on koirapuisto ;__;<3) ja ikebana jalleen kerran!Ehka talla kertaa onnistun.

Suigo Sai

Eilen oli Suigo Sai ja ekaks mentiin host aitin kanssa kampaajalle laitattamaan hiukset. Olo oli jotenki outo silla en ikina pida hiuksia kiinni saatika ylhaalla nutturalla! Mut kampaus oli kyl hieno ja kai se mulle sopi(?). Kuvia tuun laittaan tanne blogiin sitten kun oon Suomessa, koska kamerassa on nyt yli 1000 kuvaa joten niiden lataaminen kestais puol vuotta. Kampaajan jalkeen mentiin laheiseen kimonokauppaan puetuttamaan yukatat. Voitte uskoa kuinka elefantiks tunsin itteni ku kaikki muut naispuoleiset henkilot siella kaupassa(niinkun muuallakin Japanissa) oli niin lyhyita ja siroja. Sit tallanen 80-kilonen ja 176 senttinen lansimaalainen norsu astelee paikalle niin huh huh.. :DDDDDDD No joka tapauksessa kampaajan ja kimonokaupan jalkee mentiin pikaseen Mr Haradan taloon ottaan pari valokuvaa sit pikaseen kotii hakee lapset, ja SITTEN mentiin festivaalialueelle. Host isukki oli varannu poydan jostain super gourmet ravintolasta ja oo jos ihan oikein muistan nii meille tarjoiltiin 7 eri ruokalajia(ja siis 7 eri lautaselta). Aluks oli joku pikari jossa oli kalaa ja jotain en tieda mita, sit seuraava ruokalaji oli joku keitto, sit oli kalaa, sit oli tassa kaiken valissa sorbettia, sitte lihaa, friteerattuja riisipalloja ja sit jalkiruoka ja viimeseks kahvia ja muuta juotavaa. En ees haluu tietaa kuinka paljon toi koko juttu tuli maksamaan koska syojia oli 8.
Ruuan jalkeen kiirehdittiin Lake Shinjin rantaan ja ilotulitus alkokin melkein samalla sekunnilla ku saavuttiin rantaan. Ilotulitus oli upee ja aika saman tasonen kun Akiyoshidaissa pari viikkoo sitten. Taas kerran kerasin `muutaman` tuijotuksen ja hiljaisen kuiskauksen ``ooo ulkomaalainen jolla on yukata! sopoa``.
Ilotulitus kesti noin tunnin ja sen loppu oli mahtava. Keuhkoissa asti tuntu tarina kun ne viimeset ilotulitukset ammuttiin ilmaan. Ne oli vaaaaaaltavia.
Tanaa varmaa mennaa Vogel Parkiin kun toissapaivana se ei onnistunu. Illalla mina kokkaan suomalaista ruokaa... Eeehee saa naha mita host perhe tykkaa.