Suigo Sai

Eilen oli Suigo Sai ja ekaks mentiin host aitin kanssa kampaajalle laitattamaan hiukset. Olo oli jotenki outo silla en ikina pida hiuksia kiinni saatika ylhaalla nutturalla! Mut kampaus oli kyl hieno ja kai se mulle sopi(?). Kuvia tuun laittaan tanne blogiin sitten kun oon Suomessa, koska kamerassa on nyt yli 1000 kuvaa joten niiden lataaminen kestais puol vuotta. Kampaajan jalkeen mentiin laheiseen kimonokauppaan puetuttamaan yukatat. Voitte uskoa kuinka elefantiks tunsin itteni ku kaikki muut naispuoleiset henkilot siella kaupassa(niinkun muuallakin Japanissa) oli niin lyhyita ja siroja. Sit tallanen 80-kilonen ja 176 senttinen lansimaalainen norsu astelee paikalle niin huh huh.. :DDDDDDD No joka tapauksessa kampaajan ja kimonokaupan jalkee mentiin pikaseen Mr Haradan taloon ottaan pari valokuvaa sit pikaseen kotii hakee lapset, ja SITTEN mentiin festivaalialueelle. Host isukki oli varannu poydan jostain super gourmet ravintolasta ja oo jos ihan oikein muistan nii meille tarjoiltiin 7 eri ruokalajia(ja siis 7 eri lautaselta). Aluks oli joku pikari jossa oli kalaa ja jotain en tieda mita, sit seuraava ruokalaji oli joku keitto, sit oli kalaa, sit oli tassa kaiken valissa sorbettia, sitte lihaa, friteerattuja riisipalloja ja sit jalkiruoka ja viimeseks kahvia ja muuta juotavaa. En ees haluu tietaa kuinka paljon toi koko juttu tuli maksamaan koska syojia oli 8.
Ruuan jalkeen kiirehdittiin Lake Shinjin rantaan ja ilotulitus alkokin melkein samalla sekunnilla ku saavuttiin rantaan. Ilotulitus oli upee ja aika saman tasonen kun Akiyoshidaissa pari viikkoo sitten. Taas kerran kerasin `muutaman` tuijotuksen ja hiljaisen kuiskauksen ``ooo ulkomaalainen jolla on yukata! sopoa``.
Ilotulitus kesti noin tunnin ja sen loppu oli mahtava. Keuhkoissa asti tuntu tarina kun ne viimeset ilotulitukset ammuttiin ilmaan. Ne oli vaaaaaaltavia.
Tanaa varmaa mennaa Vogel Parkiin kun toissapaivana se ei onnistunu. Illalla mina kokkaan suomalaista ruokaa... Eeehee saa naha mita host perhe tykkaa.